Espanja part 2

Viimeksi kirjoittelin tätä blogia kun olin vielä opisekelemassa viimeistä vuotta eläintehoitajaksi. Nyt olen kuitenkin valmistunut vuosi sitten ja olen tullut taas tänne Espanjan lämpöön. Päätin viettää kesälomani täällä työskentelemällä vapaaehtoisesti Esperanzalla. Viimeksi olin täällä kuukauden päivät ja nyt olen vain vajaat kaksi viikkoa. 

Olen innoissani jo ensimmäisen päivän jälkeen ! Tää on vaan niin mun juttu :) ! Lentoni lähti eilen Helsingistä 20:30 ja oli Malagassa 00:05. Kentällä vastassa oli Atalja ja Leo ja koira Lola. Siitä sitten ajeltiin niiden luo ja Atsku puuhasi nopeasti ilta hommeleita. Kello oli jotain puoli kaksi kun päästiin nukkumaan ja herätys oli jotain seitsemän ja kahdeksan välillä . 

Pestiin aamulla 4 koiraa (Medea, Arius, Eleos & Poseidon) onnelliset jotka pääsivät lähtemään omaan kotiin suomeen. 

Kentällä Atskun kanssa koottiin äkkiä kaikki neljä lentoboksia ja laitettiin bokseihin kaikki muut koirat paitsi Medea. Medea käveli oikein nätisti kentällä hälinän keskellä Kristan kanssa. Medea jopa moikkasi jotain tyttöä kesken kävelymatkan, ei näyttänyt hirveästi jännittävän tuo lentokenttä ;) Lähtöselvityksessä odottelun lomassa koiria rapsuttelemaan  ja ihmettelemään tuli kasa lapsia. Medea ja poseidon pääsivät rapsuteltavaksi, oikein hienosti antoivat lasten silittää. Arius ja Eleos makoilivat bokseissaan ja ihmettelivät kentän menoa. Poseidon piti vähän omaa serenadia ja lauloikin oikein sutjakkaasti kentällä kuin myös ruumassa :D Matkustamon ihmiset saivat nauttia aika ajoin oopperasta by Poseidon :D Ihana pieni galgonen !

Kun koirat oli sujuvasti ja turvallisesti päässeet työntekijöiden hoiviin niin kävin ostamassa minulle ja Atskulle chocolate frappucinot Starbucksista.

Loppu päivä sitten siivoiltiin ja pestiin mutaa joka paikasta :D Onneksi ei sada enään ja on aurinkoista, kyllä täällä kelpaa !

Misty valloittaa sydämeni joka kerta täällä ja se todella ansaitsisi oman kodin.

Nea kiittää ja kuittaa :)

Karua elämää osa 2.

Täällä oleva Selene on myös ollut koira jota on pennutettu moneen otteeseen. Se pelastettiin tarhalta, se oli vain kyyryssä ja sen katseessa ei ollut mitään elämäniloa. Selenen kynnet olivat pitkät ja sillä oli erittäin pahat niveltulehdukset. Selene alkoi viikon sisään hakeutumaan ihmisten lähelle ja nautti suunnattomasti rapsutuksista ja ihmisen huomiosta. 

Kynnet tarhalla ja kynnet nyt. Anturoissa siis vielä paljon hoidettavaa, Selene pureskelee niitä ja siksi pidetään kauluria tai kuonokoppaa.

Selenen kuntoutuminen on vienyt aikaa mutta nyt tyttö odottelee tassujen parantumista jonka jälkeen on menossa kotikokeiluun täällä espanjassa. Selene on rauhallinen ja piristymisen merkkejä on paljon havaittavissa. Karu menneisyys näkyy Selenen olemuksessa ja etenkin sen silmissä. Selene on alkanut katsoa maailmaa aivan eri näkökulmasta. Ymmärrettävästi siihen menee aikaa, että voi ymmärtää ettei kaikki ihmiset ole pahoja ja maailmassa on myös paljon hyvää. Selene on aivan ihana ja valloittava persoona omalla tavallaan. 

Miten maha on kiinteytynyt tarhalta tulon jälkeen!

Kuvia Selenestä tarhalla

Kuvia Selenestä eristysalueella Esperanzalla

Niin ihana <3 Kovia  kokenut, silti niin ystävällinen!

Tämä pennutettu narttu oli yhdellä tarhalla, se oli haettu omistajalta pois. Myös viisi muuta koiraa haettiin samalta omistajalta. Kaikki muut koirat omistaja sai takaisin paitsi tätä pennutettua narttua hän ei saanut, koska omistajalla ei ollut siihen rotuun tarvittavaa lisenssiä. Nartusta näkee, että se on elämänhaluton. Loppuun pennutettu ja pennut myöskin oli mahassa kuvan otto hetkellä. 

 Koirista oli tehty ilmoitus, koska olivat vallanneet jonkun hylätyn talon. Koirat haettiin tarhalle ja niillä oli siru, joten oli pakko ilmoittaa omistajalle.

(sairasta, jos ei tarvitse lisenssiä ja on siru, sen saa takaisin vaikka ois mimmoset olot)

Tarha katsoi parhaaksi keskeyttää tiineyden. Jokainen tiineys joka voidaan estää on vain hyvä asia täällä. Koiria on tarhat täynnä ja ne ovat iso ongelma. Tilaa ei vain ole ja uusia pentuja ei haluta yhtään enempää ja niille on myös vaikeaa löytää koti. Ensin ajatus tiineyden keskeyttämisestä tuntui kamalalta mielestäni, mutta hetken mietittyäni ja ympärilleni katseltuani totesin, että näin on parempi sekä pennuille että nartulle. Olisiko narttu enään edes jaksanut synnyttää ? Olisiko se selvinnyt, entä pennut ? 

Tarha oli jo nyt niin täynnä, että jo näille viidelle koiralle olisi ollut vaikeaa löytää tilaa tarhalta, kun ei olisi voinut laittaa samaan häkkiin muiden koirien kanssa. 

Ihana toveri <3 Bullterrieri

Kaveri oli hieman ylipainoinen (Bullterrieri)

Valkoinen oli todella agressiivinen

Karua elämää osa 1.

Kuva ei ole minun ottama. Netistä otettu

Tälläiset kulkukoirat tulivat tänään vastaan ! Podencoja ovat nämä ja pienempi on podenco maneto. Narttu ilmeisesti juuri synnyttänyt kun vähän aika sitten nähtiin tämä kuva missä oli viimeisillään raskaana ja sitä pyydettiin ruokkimaan jos sattuu näkemään. Ilmeisesti pentujen isä tuossa vieressä. Ainakin hakeutuvat ihmisten luo, joten voisi olla pieni toivo, että heidät saisi kiinni. Ikinä ei voi tietää miten kulkukoira käyttäytyy, onko sillä ikinä ollut kontaktia ihmisiin, jos on niin hyviä vai huonoja kokemuksia ? 

Meillä oli autossa koira joten ei voitu yrittää ottaa kiinni. Jos oltaisiin saatu kiinni oltaisiin viety klinikalle narttu steriloitavaksi ja uros kastroitavaksi, toki ei voi tietää onko sillä ne pennut vai ei. Eli ensin täytyisi seurata narttua mahdollisten pentujen luo ja ottaa pennut ja koirat mukaan klinikalle. Netissä oli myös juttua, että koira on mahdollisesti jonkun ja se pitää saada kiinni. Esperanzan autossa on mikrosirunlukija millä voisi lukea onko koiralla sirua vai ei. Jos ei ole sirua, sen saa kotiuttaa uuteen kotiin. Jos on siru niin se pitää palauttaa omistajalle. Toki aina vapaana elänyt koira ei välttämättä sopeudu elämään "kotikoirana".

Kauheata ajatella mitä pennuille on tapahtunut, ovatko edes elossa jos ovat miksi emo ei ole niiden kanssa ? Onko hakemassa vain ruokaa vai onko hylännyt pennut. Nisät ainakin oli täyden näköiset ja roikkui. Toki tällä varmasti ollut monet pennut jos kulkukoirana elänyt. Onneksi meillä oli autossa koiran nameja ja niitä sitten heiteltiin noille. Nätisti tulivat syömään ja eivät säikähtäneet oven avausta. Uros oli hieman arempi kuin narttu. Lieneekö siitä, että narttu imettää ja oli niin nälkäinen ja uupunut, että ei jaksanut välittää meistä. Kumpikaan ei näyttänyt mitenkään liian laihoilta.

Kulkukoirat eivät ole täällä niinkään ongelma, mutta juuri nämä jotka vapaana kulkevat niin lisääntyvät varmasti kovaa vauhtia. Monien Espanjalaisten omat koirat juoksevat vapaana ja voipi olla ettei niitä ole leikattu ja silloin taas ongelma kasvaa. Jokainen koira jonka voi kastroida/steriloida on iso apu jo itse koiralle. Jokainen pentue jonka syntymä voidaan ehkäistä on hyvä. Niin kauhealta kuin se kuulostaakin. 

Ei niin kivaa...

Tällä viikolla vaan sataa ja kaikki paikat on mutaa täynnä. Ei oikein pysty tekemään mitään muuta kuin pakolliset asiat eli koirien ulkoilutukset ja ruokinnat. Sisällä Atsku on tehnyt koruja Esperanzan huutokauppaan, mistä tuotto menee koirien hyväksi. 

Sisällä on mutaista kun koirat on täällä meidän kanssa ja ulkona uppoo mutaan :D Koko vikon on satanut.

Ollaan käyty eläinlääkärissä monia kertoja kun olen täällä ollut. Perus tsekkauksia, rokotuksia ja sellaista :) Eilen oltiin Selenen ja Rhean kanssa. Selenellä on tassuissa ongelmaa ja niitä käydään säännöllisesti tsekkaamassa eläinlääkärissä. Tassuja myös hoidetaan joka päivä ja niitä pestään erikois shamppoolla ja laitetaan erilaisia hoitavia rasvoja. Rhealta otettiin veritestit ennen kuin se lähtee kotiin Suomeen. 

Ei oikein olla nyt päästy lenkkeilemään joelle kun vaan sataa :( Mutta heti kun aurinko taas paistaa niin lenkkeillään taas ! :) Ratsastamaankaan ei pääse, myös Titanin jalka täytyy saada kuntoon, ennenkuin sitä voi edes kävelyttää pitkiä matkoja. 

Päivä ennen tytsyjen lähtöä :) 

Kyllä näissä maisemissa kelpaa tallustaa :)

Tänään oli uusien poikien Pontoksen ja Hermeksen tsekki eläinlääkärissä. Pojilta mitattiin ruumiinlämpö, kuunneltiin sydänäänet ja otettiin veritestit. Myös silmät, ikenet ja imusolmukkeet tarkastettiin. Yleiskunto oli hyvä ja paino oli myös molemmilla ok, massaa saa toki tulla vielä lisää. Hermeksen veritestit oli ok eikä niissä ollut mitään. Pontoksella taas oli anaplasma mikä on puutiaisten levittämä bakteeri. 

Yleisimmät oireet: Kuume, väsymys ja syömättömyys. Myös ontuminen, jäykät liikkeet ja liikkumishaaluttomuus ovat yleisiä oireita.

Ainakaan vielä Pontoksella ei ole näitä oireita. Pontos sai hoito-ohjeeksi 28 päivän antibioottikuurin. Kun Pontos siitä paranee on hän silti altis uudelle tartunnalle.

Pojille olisi kaikkein parhain jos pääsisivät samaan kotiin. Se on vaan niin hankalaa löytää koti mihin saisi molemmat. Pojat hakevat toisistaan paljon turvaa, tänäänkin eläinlääkärissä jos toinen jäi yksin niin toinen itki perään :)

Día de puertas abiertas - Open Day

Oltiin tänään Triple A:n tarhalla avoimissa ovissa. Siellä oli live musiikkia ja tanssia. Oli eri maiden ruokia mitä pystyi ostamaan ja tuotto meni tarhalle eläinten hyväksi. 

Söin ekaa kertaa myös mustekalaa :) Olen oppinut täällä myös syömään rapuja ja herkkusieniä :)!

Tänään vähän sateili, ekaa kertaa täällä oloni aikana. Parhaimillaan ollut +30 astetta :)
©ESPERANZA - Refugio para perros

Tarhalla on todella paljon koiria, tuntui, että niitä tuli joka paikasta. Siellä on paljon koiria joiden pitoon tarvitsee lisenssin ja ne on siksi vaikea kotiuttaa. Pennut oli tällä tarhalla eristetty ihan hyvin varoitus kyltit tautien leviämisestä, niillä oli isot tilat, pehmusteet ja vesikupit/ruokakupit. Pennuilla on myös mahdollisuus mennä ulkoilemaan sään salliessa. 

Kissojen olot oli kyllä todella hienot täytyy myöntää! Kissoilla oli ulkotarha minne oli vapaa pääsy. Siellä oli kiipeilypuita, koppeja ja hiekkalaatikot. Oli monia eri hyllytasoja ja niissä oli nukkumapaikkoja, enemmän niitä kuin kissoja :)) <3 Aktiviteettejä siis oli ja lajinomaista käyttäytymistä pääsi toteuttamaan. 

Näytti siltä, että siellä oli erikseen sairaiden kissojen osasto. Ovi oli nyt auki varmaan avoimien ovien päivän takia, tai sitten niillä ei ollut mitään leviäviä tauteja siellä. 

Todella pieni osa koiria ja vain pieni osa tiloista

Myynnissä oli vaikka mitä leivonnaisia ja erilaisia ruokia! Myös monenlaista juotavaa oli.

Vähän tukevampia kavereita :D

Päivä oli todella kiva ! Rakastan sitä miten espanjalaiset kokoontuvat yhteen ulos syömään. Kuuntelemaan hyvää musiikkia, tanssimaan ja pitämään hauskaa ! Paikalla oli todella paljon väkeä, mistä itselleni tuli hyvä mieli, espanjassa on ihmisiä jotka välittävät vielä eläimistä.

Kohti omaa kotia

Perjantai 13pv Luna ja Gaia lensivät omaan kotiinsa suomeen. Aamulla herättiin kukonlaulun aikaan ja tehtiin aamuhommat. Minä ja Leo lähdettiin kentälle viemään koirat. 

Gaia (galgo) jännitti aika paljon, kaikki oli niin uutta ja jännittävää sille. Luna suhtautui kaikkeen rennosti ja oli positiivisin mielin. Gaia on tuttujen ihmisten kanssa tutussa ympäristössä aivan mielettömän reipas ja ihmisrakas, leikkivä nuori galgo tyttönen. Gaiaa pelotti lähinnä miehet ja se kauhea hälinä ja ihmispaljous kentällä. Ihan ymmärrettävää, koiran taustat huomioiden.

Olin tuntenut koirat vain kaksi viikkoa, mutta kentällä oli kyllä itkussa pidättelemistä. Luna varsinkin sulatti sydämeni, oli niin paljon samanlainen luonteeltaan oman koirani kanssa. 

Luna hengaili tossa kun jonotettiin, meinasi pikkuinen jäädä ihmisten jalkoihin.

Päästiin sitten työntekijän mukana alas, jossa boksit läpivalaistiin ja koirat laitettiin bokseihin. Kun Leo niitä sinne laittoi niin nopeasti harjasin vielä Lunan, nappasin sen syliin ja toivotin sille hyvää lentoa ja onnea uuteen kotiin. Vaikeaa oli poistua paikalta pelkkä hihna kädessä. Ei enään koiria, oli niin tyhjä olo.

Haettiin Starbucksilta kahvit ja jatkettiin matkaa takaisin, ilman koiria. 10 aikaa olikin jo eläinlääkäri valkoiselle hevoselle kun oli jossain loukannut jalkansa ja sitä hieman ontui. Tämän takia Atalja ei ollut mukana kentällä, vaan odotti täällä eläinlääkäriä. Onneksi jalassa ei ollut mitään vakavaa, kylmällä vedellä huuhtelua päivittäin ja lepoa. 

Sekalaisia tunteita

Oi keskiviikko, what a happy day <3 ! Iltapäivällä lähdettiin kohti el paraison tappotarhaa. Siellä oli iltapäivällä mahdollisuus mennä avoimelle puolelle katsomaan adoptiossa olevia koiria. Tarhan haju oli aika karu. Ulosteet haisi todella vahvasti ja koirat sekosivat kun sinne meni. Koirat haukkuivat ja hyppivät häkkiä vasten jotta rapsuttelisimme niitä. Kaikkien silmissä kiilsi toivo siitä, että he pääsivät tällä kertaa omaan loppuelämän kotiin.

Heti tarhalle saavuttuani tunsin sen piston sydämessäni, en voi pelastaa näitä kaikkia. Mitä kaikkea pahaa nämäkin koirat ovat joutuneet kokemaan. Miten julmasti ihmiset voivat koiriaan kohdella ja hylätä ne noin vain, kyllä olen nähnyt miten ihmiset jättävät koiransa tarhalle. Viimeksi kun käytiin tarhalla tekemässä jotain papereita niin metsästäjät odottivat kolmen koiran kanssa, että tarha aukeaisi. Kun tarha aukesi, metsästäjät ajoivat sisälle ja ojensivat koirat kylmästi tarhan työntekijälle ja täyttivät jotain luovutus papereita. Koirat jäivät tarhalle ja omistajat ajoivat tiehensä. Usein täällä metsästäjät hylkäävät podencoja ja galgoja koska niistä ei tullut hyviä metsästyskoiria tai niistä ei ole enään mitään hyötyä. Sanontahan menee niin, että galgo ei ole luodin arvoinen, tappo tapoja on niin monia ja niin julmia. Vanha taru menee niin, että mitä huonommin koira on metsästänyt sitä julmemmin ja hitaammin se tapetaan. Koiria myös hylätään koska ne on ostettu pentuna jostain eläinkaupan lasikopperosta tai pelastettu tarhalta ja kappas ne kasvoivatkin todella isoiksi, eivätkä jääneetkään pieniksi. Koiria myös hylätään muutaman vuoden iässä koska niihin kyllästyään ja halutaan uusi. Täällä kuka vain voi tuoda tarhalle koiran ilmaiseksi ja hakea uuden koiran pientä korvausta vastaan.

No mutta itse asiaan taas :) Keskiviikkona tarhan portit aukesivat myös minulle. Näky ei ollut mikään kaunis. Ensimmäisenä vastaan tuli pennut. Niiden häkit oli aivan järkyttävät. Pienet ja matalat, ei tilaa liikkua.

Juomapullo ? Miksi häkki ei ole kokonaan auki ? Miksi kaikki ovat samalla puolella ? Ei mitään suojaa ?

Toisilla pennuilla oli ihan ok kokoiset tilat, missä temmeltää ja mennä. Siellä oli juomakupit ja petejä, myös suojaa auringolta/tuulelta ja sateelta. Kysyin tuttavaltani ovatko noi häkkikoirat vasta tullut ja ovat väliaikaisesti tossa. Hän vastasi; Ne ovat aina olleet tossa. Voi olla, että tässä on aina eristyspennut, uudet pennut, nuoret pennut. Mutta ihan sama mikä tilanne noilla on, ei tuo ole hyväksyttävää.

Useimmat pennut sairastavat tarhalla parvoa ja menehtyvät siihen usein.  Myös penikkatauti on yleinen.

Siitä jatkettiin matkaa eteenpäin, alue missä koirat oli näytti kauniilta, oli palmuja ja istutuksia. Kaikki tämä saa ehkä kaiken kauheuden näyttämään vähän paremmalta. Koiria oli kahdella eri rivillä. Monia koiria oli samoissa häkeissä, useimmat haukkuivat. Jotkut vain makasivat maassa aivan masentuneina. Toiset olivat häkin perimmäisessä nurkassa, hyvä ettei alleen laskenut pelosta. Toiset tappelivat keskenään.

Olimme etsimässä tarhalta galgoja. Sukupuolella ei ollut väliä. Siellä oli karkeakarvainen galgo, todella epävarma galgo, vaalea galgo ja sitten lopuksi meidän poitsut ! Sen vaan tiesi heti kun ne oikeat sieltä osui silmään. 

Uudet pojat <3 Pontos & Hermes

Pojat olivat niin innokaana kun tultiin niitä moikkaamaan. Pojat olivat suht hyvässä kunnossa. N. 3 vuotiaita, samalta galguerolta tulleita (metsästäjältä). Leo ja Atalja miettivät pitkään päätöstä, loppuen lopuksi otettiin pojat mukaamme <3 Mulle itelle jotenkin tarhalla tuli itku. Kaikki tunteet myllersi mun päässä ja ihastuin näihin poikiin kovasti heti. Ajattelin, että jos me ei noita oteta mukaan niin mitä mä sitten teen. Olisi ollut surullista jättää noi tonne kun niihin syntyi heti sellainen tunneside. Pojat ovat varmasti kokeneet kovia, mutta silti luottivat meihin ja häntä heilui miltein koko ajan. 

Pojat olivat iloisia päästessään häkistä pois, ulosteiden keskeltä. 

One happy family <3

Tarhan eläinlääkäri antoi pojille matolääkkeet ja rokotukset. Tehtiin passit ja paperit. Sitten lähdettiinkin jo paluumatkalle, pojat nukkuivat tyytyväisinä autossa. Perillä vietiin pojat eristysalueelle ja tehtiin niille perustarkastukset. Pontoksella (vaalea) oli monta punkkia. Hermeksella (tumma) oli aivan järkyttävä "kaulapanta" sellainen naru. Annettiin pojille loishäätö ja scalibor pannat. Ruokaa ja vettä, ruokahalu oli melkoinen. Lisäksi pojat saavat vitamiini kuurin. Pontos on antibiootti kuurilla, kennelyskän takia.

Hermes eli Hemmo <3

Pontos

Niin iloisia <33